Lottajaostoista suurin oli muonitusjaosto. Lotat hoitivat kenttäsairaaloiden, sairaalajunien, sotatoimialueella olevien sairaaloiden, sotilashallintoelimien ja monien siviililuontoisten yksikköjen ruokatalouden lähes 400:ssa muonituspaikassa.Välillä heikkolaatuisiin ruoka-aineisiin saatiin parannusta lottien ja sotilaiden omatoimisuudella eli keräämällä sieniä ja marjoja tai kalastamalla ja metsästämällä. Varsinaiset kanttiinit oli perustettava rintamalinjojen taakse. Lotat kantoivat sieltä korilla kahvit, pullat ja muut tuomiset lähemmäksi rintamaa, jolloin he usein joutuivat myös armeijan toimintaperiaatteen vastaisesti alttiiksi vihollisen tulitukselle. Syntyi käsite Rintamalotta. Jatkosodan perääntymisvaiheessa mm. siviiliväestön evakuointi, muonitus ja huoltotehtävät vaativat n. 3500 lotan työpanoksen. Muonitettavia oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Takaisin sivuille...