![]() |
| Lottien käyttö talvi- ja jatkosodassa perustui suojeluskuntien yleisesikunnan 1928 tekemään suunnitelmaan, jonka tavoitteena oli vapauttaa huomattava miesmäärä aseelliseen palvelukseen. Talvisodan olosuhteet olivat ankarat. Sotatalvena pakkasta oli usein yli 40 astetta. Heikosti varustautuneen armeijan varushuolto joutui koville. Varuslottien vastuulla oleva vaatteiden huolto, korjaus ja pesu tapahtui hyvinkin alkeellisissa oloissa. Pyykkiä huuhdottiin usein avannossakin ja monella rintamanaisella on sen jäljiltä reumatauteja, joita ei ole huomioitu sotavammana. Puolueeton Ruotsi antoi Suomelle talvisodan aikana myös materiaalista apua esim. lahjoittamalla 12 pesula-ambulanssia, joissa kussakin toimi 1 konemestari ja 10 lottaa. Etulinjan tuntumassa toimi myös pesulajunia, joissa lotat ja työvelvolliset naiset pesivät kuukausittain noin 70.000 kiloa pyykkiä. Heitä työskenteli myös varuskorjaamoissa, varastoissa ja vaatevarikolla. |
| Takaisin sivuille... |